Turun kirjamessuille!

Turun kansainväliset kirjamessut järjestetään 4.–6. 10. Tämänvuotisina teemoina ovat Yhdysvallat ja – söpöä kyllä – Somero.

Minuakin haastatellaan ”Esikoiskirjan juhlaa!” -tapahtumassa lauantaina klo 13, paikkana kokoustila 3 ja äidinkielenopettajien osastolla klo 14.30. En luultavasti ehdi nähdä painosta tulevaa kirjaani ennen messuja, joten päivästä tulee kaikin puolin jännittävä.

Aion seikkailla messuilla kuuntelemassa puheenvuoroja ja ihmettelemässä kirjauutuuksia. Kirjamessujen yhteydessä järjestetään myös ruoka-, viini, levy- ja tiedemessut. Miten siellä voisi olla viihtymättä?

Koko ohjelma: Turun kirjamessut

Turun kirjamessut löytyy myös Facebookista.

Mainokset

Luettua

Luettua

Palasin toissapäivänä Espanjasta. Matkustamisessa on se hyvä puoli, että silloin ehtii lukea. Mitään muuta lentokoneessa ei oikein voi tehdä, paitsi syödä ylihintaisia sämpylöitä. Tosin Norwegianin eduksi täytyy sanoa, että yläilmoissa oli wifi ja koneessa oli mahdollista surffata netissä. Sitä saa tehdä muutenkin, joten luin mieluummin.

Lukemisen tahti kiihtyy. Olen alkanut lukea kirjailijoiden tuotantoa useampi teos kerrallaan. Viime aikoina olen lukenut Paul Austerin, Kreetta Onkelin ja Zadie Smithin kirjoja.

Palaan näihin, erityisesti Smithiin, kunhan saan elämäni järjestykseen tai ainakin pyykit pestyä.

Selkeän ajattelun taito

Käteni osui kirjastossa sattumalta Selkeän ajattelun taito -nimisen kirjan päälle. En vetänyt kättäni pois, vaan tartuin kirjaan varovaisen uteliaana. Alaotsikkona on: 52 ajatusvirhettä, jotka on parasta jättää muiden huoleksi. Pienen mustakantisen kirjan tekijä on Rolf Dobelli, suomenkielisen käännöksen kustantajana HS Kirjat (2012).

Toden totta, löysin kirjasta monta kiinnostavaa ajatusvirhettä, joihin itsekin voin tunnustaa syyllistyneeni. Kuten: kontrastiharha. On loogista kävellä sata metriä pidemmälle, jos on mahdollista säästää ruokakaupan laskussa kymmenen euroa. Mutta ihminen ei välttämättä kävele sata metriä pidemmälle, jos ensimmäisessä kaupassa puku maksaa 989 euroa ja sadan metrin päässä 979 euroa. Miksi ei? Molemmissa tapauksissa on kyse kymmenestä eurosta ja  sadasta metristä.

Yksi suosikeistani on saatavuusharha. Muodostamme kuvan maailmasta sen perusteella, mikä on meille tuttua. Ja meille on tuttua se, minkä olemme kuulleet moneen kertaan. Näin voidaan toistaa vaikka sanoja ufo, elämänenergia tai karma. Jossain vaiheessa ihmiset alkavat uskoa niihin. Saatavuusharhasta on kysymys myös silloin, kun yliarvioimme riskin kuolla lento-onnettomuudessa, mutta aliarvioimme riskin kuolla tavanomaisiin sairauksiin, kuten diabetekseen tai vatsasyöpään.

Dobellista on selvästi hauska arvostella taloustieteilijöitä. Ja mikäs siinä, onhan se hauskaa! Dobelli huomauttaa, että maailmassa on noin miljoona koulutettua ekonomistia, mutta yksikään heistä ei osannut ennustaa vuoden 2008 talouskriisiä. Olisi aika sietämätöntä myöntää, että maailmantalous on pohjimmiltaan järjestelmä, jota on mahdotonta ohjailla. Tässä on kyse hallintaharhasta. Haluamme uskoa hallintaan, vaikka tosielämä puhuu sitä vastaan.

Talousasiantuntijoiden tehtävänä on ennustaa talouden vaihteluita ja korkotason heilahteluita. Jos he osaisivat homman, he voisivat tehdä itsestään miljonäärejä, mutta useimmat istuvat työpöytänsä ääressä yhtä huolestuneina kuin kaikki muutkin. Tässä on kyse ennusteharhasta. Ennustajat (jotka kutsuvat itseään yleensä asiantuntijoiksi) eivät yleensä joudu maksamaan vääristä ennusteistaan mitään. Jos ennustus sattumalta osuu kohdalleen, ennustaja saa huomiota, konsultointitehtäviä ja julkaisumahdollisuuksia. Heillä ei ole siis mitään menetettävää.

Muutama ajatusvirhe kuulostaa vaikealta, kuten attribuution peruserhe. Tämä tarkoittaa asioiden henkilöitymistä: ihmiset selittävät mieluiten asioita henkilöiden, eivät ulkoisten tekijöiden kautta.

Kirja on helppo lukea. Dobellin esimerkit ovat pääsääntöisesti kustannusmaailmasta (itselleni kiinnostavaa) tai talouselämästä (vähemmän kiinnostavaa). Kirja sopii skeptikoille ja ajatusvirheistä kärsiville, eli suurin piirtein kaikille.

Kansikuvasta tulee hieno!

Sain eilen kansikuvan nähtäväkseni. Voi että se on hieno! Graafikko otti myös minun toiveeni huomioon. Kannesta tuli parempi kuin olisin ikinä voinut kuvitella. Mietin eilen, että jos kannesta poistaisi tekstin, kuvan voisi suurentaa, laittaa kehyksiin ja ripustaa minkä tahansa taidegallerian seinälle.

En liioittele, mutta saatan olla hieman puolueellinen.

Kuulin myös, että Täydellisiä ihmisiä menee loppuviikosta painoon. Näin ollen kirja ehtii hyvin Turun kirjamessuille (4. – 6.10.).