Hitaasti luettava kirja

Aloin lukea Jonathan Franzenin Vapautta. Se on yli kuusisataasivuinen möhkäle.

Itse asiassa yritän sen lukemista jo toiseen kertaan. Vuosi sitten luin kirjasta noin 80 sivua, pidin sitä pitkäveteisenä ja kummallisena ja heivasin sen kirjahyllyn perimmäiseen nurkkaan.

Sitten tuttavani kehui kirjaa mahtavaksi ja upeaksi. Varmistin useaan kertaan, ettei hän pelleillyt. Ei kuulemma. Hänen silmänsä kiiluivat ja hän jauhoi jotain ”vuosisadan romaanista”.

No jopas. Pakkohan sitä oli yrittää uudelleen. Kirja pääsi mukaani Ranskaan.

vapaus

Periaatteessa kirjassa on elementtejä, joista olen itsekin kiinnostunut: modernin elämän kuvaus, keskiluokkaisuuden kritiikki, vapauden teema. Kaikki todella jees. Mutta – hitaasti etenee.

Outoa kyllä, en muista ensimmäisestä lukukerrasta mitään. En tiedä kertooko se enemmän minusta vai kirjasta.

Jonathan, ole kiltti ja vakuuta minut. Minä ihan totta haluan tykätä kirjastasi.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s