Pariisin tunnetuin kirjakauppa

2455_2

Pariisi + kirjallisuus = Shakespeare & Company.

Seinen rannalla sijaitseva Shakespeare & Company on todellinen instituutio. Alkuperäisen Shakespeare & Companyn perusti Sylvia Beach vuonna 1919. Silloin kauppa sijaitsi lähellä Boulevard St. Germainea. Kauppa oli tärkeä kohtaamispaikka 1920-luvun kadotetun sukupolven kirjailijoille: siellä hengasivat mm. Ernst Hemingway, Ezra Pound ja James Joyce. Sylvia Beach myös julkaisi James Joycen Odysseuksen vuonna 1922. Kauppa suljettiin 1940-luvulla sodan vuoksi.

Kaupan nykyisen version perusti George Whitman vuonna 1951, tosin aluksi toisella nimellä. Sylvia Beach jätti kaupan nimen oikeudet Whitmanille perinnöksi ja Whitmanin kauppa muuttui Shakespeare & Companyksi vuonna 1964.

2454_4

Shakespeare & Co pyörii pääsääntöisesti ilmaistyövoimalla. Kauppa tarjoaa Pariisin romantiikkaa hakeville parikymppisille majapaikan, ja vastineeksi he tekevät töitä kaupassa. Ja toden totta, kun menee kirjakaupan sokkeloisiin takahuoneisiin ja nostaa katseensa ylös, kirjojen keskellä on myös pieniä makuuparvia, joissa työntekijät nukkuvat.

Olisin ottanut kuvankin näistä sängyistä, mutta 20-vuotias hammasraudoillaan hymyillyt myyjä tuli häätämään minut pois. Kuvaus kuulemma kielletty. Huonoa markkinointia, mutta saatte anteeksi. Yhden kuvan ehdin kuitenkin ottaa sisältä.

2460_4

Kirjakauppa sijaitsee osoitteessa 37, Rue de la Bûcherie: Shakespeare & Company

Mainokset

Tuokiokuvia Pariisista

Viikonloppu oli aurinkoinen ja onnellinen, mutta se myös vei minusta kaikki mehut. Pariisissa on kevät! Ja ihmisiä sen mukaan.

2489 (2)

Aina kun olen Pariisissa, joudun keskelle mielenosoitusta. Kai se johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että täällä osoitetaan mieltä koko ajan. Ja lakkoillaan. Viikonloppuna löysin itseni keskeltä vasemmistorintaman mielenosoitusta. En ota poliittiseen viestiin kantaa, mutta hauskaa heillä tuntui olevan.

2412

2403

Jos Pariisista pitäisi valita yksi lempikatu, täysin ilmeinen olisi tietenkin Boulevard Saint Germain. Toinen vahva ehdokas on Rue Vieille du Temple. Jälkimmäinen sijaitsee Marais’ssa ja on täynnä pikkuliikkeitä, ravintoloita ja taidegallerioita.

2425 (2)

Näin myös elämäni ensimmäistä kertaa jonkun uivan Seinessä. Onneksi kyseessä ei ollut hullu turisti, vaan sammakkomiehet, joilla oli pelastusharjoitus käynnissä.

2482 (3) 2500

Cartier-Bressonin näyttely Pompidoussa

2275

Kävin eilen Henri Cartier-Bressonin retrospektiivisessä valokuvanäyttelyssä Pompidou-keskuksessa.

Valokuvaaja eli 96-vuotiaaksi, joten hänen elämänsä (1908-2004) on samalla läpileikkaus koko 1900-luvusta. Cartier-Bressonilla oli aikamoinen kyky olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Nuorempana Cartier-Bresson hengaili surrealistien kanssa, sitten hänestä tuli poliittisesti aktiivinen ja vastusti esimerkiksi kolonialismia. Hän kuvasi toisen maailmansodan vankileiriltä palaavia ja vuonna 1948 hän otti kuvia Gandhista pari tuntia ennen tämän murhaa. Cartier-Bressonin kuvat Gandhin hautajaisista levisivät ympäri maailmaa.

Hän matkusteli siirtomaissa ja kuvasi Neuvostoliittoa Stalinin kuoleman jälkeen, Kuubaa vuonna 1963 ja Ranskan opiskelijamellakoita 1968. Myöhemmin hän siirtyi kuvaamaan kulutusyhteiskuntaa ja esitti kuviensa kautta kritiikkiä konsumerismia kohtaan.

Cartier-Bresson on tunnettu ratkaisevan hetken käsitteestä, eli kuva pysäyttää jonkin ratkaisevan kohdan kuvattavissa tapahtumissa. Toisaalta ratkaisevalle hetkelle on omaista juuri oikea sommittelu.

2288

2282

2292

Itse näen Cartier-Bressonin nimenomaan kuvajournalistina ja dokumentaristina.

Cartier-Bresson suhtautui kuvattaviinsa hyvin hienotunteisesti: hän ei esimerkiksi ikinä käyttänyt salamaa, kohteliaisuussyistä. Kaunis ajatus.

Sanokaa mitä sanotte, mutta minä olen aina pitänyt Pompidou-keskuksesta. Se on iso, mutta kuitenkin hallittavissa. Sen arkkitehtuurikin on sympaattista kaikessa kömpelyydessään. Sitä paitsi ylhäältä on mahtavat näkymät.

Taidenäyttelyt ovat aina hieman rasittavia – ihan kaikkea ei pysty imemään itseensä. Lopulta sitä alkaa vain kävellä saleja lävitse ja sääliä kipeytyneitä jalkojaan.

Kokemusta oli hyvä lähteä puntaroimaan cocktailien ääreen Le Fumoir -baariin. (Suosittelen.)

2334