Täydellisiä ihmisiä

Täydellisiä ihmisiäTäydellisiä ihmisiä ilmestyi lokakuun 2013 alussa, kustantajana Sammakko.

Kirja kuvaa unelmiaan epätoivoisesti tavoittelevia ihmisiä. Ihmissuhteissa jokin menee aina pieleen ja keski-ikäistyminen ottaa päähän. Seksi aviopuolison kanssa on tylsää, mutta salasuhteistakin jää kiinni. Työelämässä pitää näytellä reipasta, vaikka oikeasti aika kuluu netissä surffailuun.

Ihmiset tarttuvat unelmaan isosta omakotitalosta, joogaavat ja lukevat elämänhallintaoppaita. Pintaa raaputtamalla tragikoomiset salaisuudet paljastuvat. Mikään ei ole sitä, miltä se ensisilmäyksellä vaikuttaa. Kirjan tarinat sijoittuvat Helsinkiin, Pariisiin, Lontooseen sekä peräkylään nimeltä Pahkapuro.

Muutama ote kirjasta (tarinasta nimeltä Bussimatka):

Joudun istumaan bussissa joka helvetin viikonloppu. Kolme tuntia kaksitoista minuuttia yhteen suuntaan. Jos bussi on myöhässä tai jos itse myöhästyy bussista, kaikki suunnitelmat menevät mönkään. Se vituttaa niin armottomasti, ettei sitä voi tajuta kuin toinen pitkämatkalainen.

Opiskelut toisessa kaupungissa, isän lonkkaleikkaus ja navetta kotikylässä. Äidillä ranne edelleen kipeä viime kesän kaatumisen jäljiltä. On siellä lomittajia hommissa, mutta eivät hekään kaikkea voi tehdä. Elukoiden hoitamisen lisäksi pitää käydä kaupassa, nostaa painavia tavaroita, hakata halkoja, korjata aitaa, mitä milloinkin. Lisäksi pitää vanhemmille ja koiralle seuraa. Tätä on jatkunut jo kaksi kuukautta, joka viikonloppu. Totta kai minä autan heitä, ei siitä ole kysymys. Mutta minua ärsyttää palata sinne jorpakkoon, kun kerran olen päässyt sieltä pois.

Hevon helvetti, sieltä minä olen kotoisin. Hevon Helvetti. Oikeasti tuppukylän nimi on Pahkapuro ja siellä ei ole mitään. Ei yhtään mitään. Meillä on kyläkauppa ja huoltoasema ja huoltoaseman yhteydessä ravintola. Siinä kaikki. Niin ja tietenkin kemikalio kylän tanttojen iloksi. Sen nimi on ytimekkäästi Pahkapuron Kemikalio. Mainoskyltti on 1970-luvulta, mutta mitäpä sitä muuttamaan.

Meilläpäin on sysitummia metsiä, paljon hyttysiä ja saviset pellot. Ja vanhempieni navetta, jossa on kolmekymmentä elikkoa. Meillä on myös maailman kaunein järvimaisema, joka näyttää kesällä Eedenin puutarhalta, talvella jääkuningattaren palatsilta.

Ja tarinasta nimeltä Kuin perhonen:

Kaikilla on omat syynsä tulla Pariisiin.
Monet etsivät jotain. Monet pakenevat jotain.
Pariisi on unelma, jonka kaikki haluavat uneksia uudelleen.
Pariisi on romantiikan teemapuisto.
Pariisi on utopia. Itseään toteuttava ennuste.
Kaupunki on kylmä ja ilmapiiri töykeä. Asunnoissa ei ole keskuslämmitystä. Vanhoissa taloissa on yksinkertaiset ikkunat, joista kylmyys vuotaa sisälle. Sähköpatterin käyttö maksaa omaisuuden. Sähkö tulee Ranskan viidestäkymmenestäkahdeksasta kalliilla rakennetusta ydinreaktorista. Kaikki on byrokraattista ja huonosti organisoitua, ja kaupan päälle joka päivä on joku lakko.

Pariisissa on silti jokin vetovoima. Jokin määrittelemätön viehätys. Se liittyy mahdollisuuksiin. Ja todennäköisyyksiin. Kauneuteen. Eleganssiin. Se liittyy kepeyteen. Pariisissa aurinko paistaa ohuen pilviverhon lävitse ja jokainen kadulla kulkija etsii jotain. Sen näkee heidän silmistään. Katson vastaantulevia kiinnostuneena, sillä tiedän, että kuka tahansa voi kävellä vastaan. Ihan kuka tahansa.

Sillä hetkellä tiedän, että missään muualla ei ole paremmin. Elämä on juuri siinä, missä minä olen. Jalkojeni alla.

Mainokset

4 thoughts on “Täydellisiä ihmisiä

  1. Tämä kirja oli parasta, mitä olen pitkään aikaan lukenut! Mutta mikä pettymys, etten löytänytkään muuta tuotantoa – vielä. Onhan tulossa pian jotain uutta, onhan?

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s